Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sarawakin osavaltio digitalisaation tiellä - Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kuala Lumpur

Puh. +60-3-4257 7746
S-posti: inquiries.kul@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 15.11.2017

Sarawakin osavaltio digitalisaation tiellä

Malesian suurin osavaltio Sarawak tekee panostuksia digitalouteen, josta toivotaan talouden uutta kasvukautta. Sarawakin korkea-arvoinen delegaatio vieraili syyskuun lopussa Suomessa opintomatkalla ja tapasi digi- ja metsäsektorien tahoja. Suomella on nyt hyvää nostetta osavaltion korkeimpaan johtoon asti, mitä suomalaisyritysten kannattaa hyödyntää.

Sarawak Borneon luoteisosassa

Borneon saarella sijaitseva Sarawak liittyi Malesiaan vuonna 1963 erityissopimuksella.  Sopimuksen pohjalta se voi päättää itsenäisesti mm. maahantulosta osavaltioon. Ulkomaiset turistit saavat oleskella osavaltiossa 30 päivän jakson. Sarawakilla on muista osavaltioista poiketen omat ministerinsä (10 kpl). Sarawak on yksi niistä neljästä Malesian osavaltiosta, joiden seremoniallinen hallitsija ei ole islaminuskoinen sulttaani, vaan kuvernööri, jonka asema ei ole perinnöllinen. Sarawak on etnisesti monimuotoinen ja siellä asuu monia alkuperäiskansoja. Osavaltiossa on enemmän kristittyjä kuin muslimeja. Malesian hallituskoalitio, Barisan National, hallitsee myös Sarawakin osavaltioparlamenttia.

Luonnonvarat talouden selkärankana

Sarawak on melko riippuvainen runsaiden luonnonvarojensa, etenkin nestemäisen maakaasun ja trooppisen puutavaran, viennistä. Suurin osa väestöstä asuu kaupunkien ulkopuolella. Perustuslain mukaan Malesian hallituksen malaijeja suosiva bumiputrapolitiikka koskee myös Sarawakin alkuperäisväestöä. Sarawakista löytyy runsaasti myös raakaöljyä ja palmuöljyplantaaseja.

Sarawakilla on oma identiteettinsä ja sen johto käy alati keskusteluja maan hallituksen kanssa siitä, miten suureksi osavaltion autonomia voidaan kasvattaa, ja miten paljon Sarawakin tulee maksaa veroja maan pääkaupunkiin. Perustuslain pohjalta turvallisuus, terveydenhoito ja koulutus ovat sektoreita, joiden liittovaltiotason ohjauksesta ei voida luopua. Osavaltion asukasluku on noin 2,6 miljoonaa.

My Little Kitchen Sarawak
Suomalainen Tommi Laine pitää skandinaavista My Little Kitchen-ravintolaa Kuchingin keskustassa. (Kuva: Teemu Laakkonen)

Sosioekonominen ohjelma hallinnon ohjenuorana

Sarawak on edelleen kehittyvä osavaltio suhteessa Malesian niemimaan osavaltioihin. Osavaltiohallinto noudattaa kehitysohjelmaa (Sarawak´s Socio-Economic Transformation Plan), jonka kiinnekohtia ovat 1) maaseudun muutos perustuotannosta ylöspäin, 2) talouskasvu, 3) kaupunkikehitys, 4) sosiaalinen kehitys ja 5) ympäristökehitys. Osavaltion tämän vuoden budjetista 70% on jyvitetty kehittämistoimenpiteisiin.

Osavaltion johto panostaa digitalouteen

Abang Johari valittiin osavaltion korkeimmaksi poliittiseksi johtajaksi (Chief Minister) tammikuun lopussa. Johari panostaa digitaaliseen talouteen ja ICT-infran kehittämiseen. Tällä hetkellä laajakaistaverkko kattaa noin puolet osavaltion sademetsäisestä ja vuorisesta maastosta. Keväällä hän ilmoitti Sarawak Digital Economy Corporationin perustamisesta, mihin sidotaan n. 250M euroa. Elimen on määrä koordinoida ja tukea kaikkea osavaltion digitaalista kehitystä. Fintech-tekona Malesian keskuspankki hyväksyi aiemmin tässä kuussa Sarawak Pay-maksujärjestelmän, jonka pohjalta kansalaiset voivat maksaa osavaltion palvelumaksuja digitaalisesti ensi vuodesta lähtien.

Sijoita Sarawakiin

Jokavuotinen Invest Sarawak-konferenssi järjestettiin lokakuun alussa Kuchingissa. Turismi ja etenkin ekoturismi muodostavat n. 8 % osavaltion BKT:sta ja niihin satsataan entisestään. Terveysturismi esiteltiin kasvualana: Singaporesta on useita päivittäisiä lentoja Kuchingiin, jonka suurimmissa terveyskeskuksissa on palveltu singaporelaisia asiakkaita enenevässä määrin.

Tietoverkkoyhteyksien laajentaminen (connectivity) nousi esiin pitkälti kaikissa konferenssin esityksissä: myös maaseudun vaikeakulkuiset alueet on tuotava osaksi tietoyhteiskuntaa. Kasvua on haettava katoavien luonnonvarojen sijaan sähköisestä taloudesta. Neljännestä teollisesta vallankumouksesta ja datan hyödyntämisestä puhutaan Malesiassa paljon, ja niin myös Sarawakissa.

Invest Sarawak-konferenssi
ASLI:n järjestämä jokavuotinen Invest Sarawak-konferenssi järjestettiin Kuchingissa 9.10. (Kuva: Teemu Laakkonen)

Sarawakin rannikko sijoitusten painopistealueena

Vesivoima kattaa jo lähes 75% osavaltion energiatarpeista, mikä mahdollistaa energiaa korostetusti vaativan tuotannon. Paikallinen investointiviranomainen, SCORE, on määrittänyt keski-Sarawakin toimialueekseen. Rannikkoseutu painottuu tässä rajauksessa, josta pääkaupunki Kuching jää pois. Digitalous halutaan kytkeä energian saatavuuteen houkuttelemalla esimerkiksi datakeskuksia. Rannikolla sijaitsevassa Bintulun kaupungissa sijaitsee yksi Malesian merkittävimmistä LNG-satamista.

SCORE on identifioinut viisi erityistä kasvualuetta: Samalaju, Mukah, Baram, Tunoh ja Tanjung Manis. Rannikolla sijaitseva Samalajun teollisuuspuisto on kasvanut näistä suurimmaksi. Samalajuun on sijoittunut etenkin teräs- ja öljysektorien yrityksiä, jotka hyödyntävät sen syvämerisatamaa. SCORE:n alueella on vesivoiman lisäksi runsaasti hiiltä ja kaasua. SCORE:n mittavimmat sijoitukset tulevat Kiinasta ja suurimmista eurooppalaisista maista. Mukahista halutaan tehdä älykäs kaupunki ja alueen osaamiskeskus.

SCORE on erikseen määrittänyt kymmenen perinteistä teollisuudenhaaraa, jonne sijoituksia toivotaan: 1) öljy, 2) alumiini, 3) metallit, 4) lasi, 5) turismi, 6) palmuöljy, 7) puu, 8) karja, 9) kalastus ja 10) laivarakennus.

Sarawakin parlamenttitalo
Sarawakin ylväs parlamenttitalo on Kuchingin keskustan tunnistettava maamerkki. (Kuva: Teemu Laakkonen)

Sarawak kiinnostunut suomalaisesta digitaloudesta

Chief Minister Abang Johari vieraili syyskuun lopussa Suomessa suuren valtuuskunnan kanssa. Seurueeseen kuului osavaltion korkeinta johtoa valtiosihteereistä koulutusministeriin asti. Valtuuskunnan edustajia vieraili myös Virossa, Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Vierailu oli luonteeltaan opintomatka, ja Suomessa vieraita kiinnostivat digitaalisen talouden kehittäminen ja metsänhoito.

Delegaatio tapasi pääkaupunkiseudulla LVM:n ja Startup-saunan kaltaisia toimijoita, joilta haluttiin ammentaa oppia tietoyhteiskunnan kehittämisestä. Valtuuskunta oli vaikuttunut Suomen ja Helsingin kaupungin aloitteista, jotka mahdollistavat uusien digiyritysten käynnistämisen. Tätä samaa henkeä halutaan myös Sarawakiin. Vieraiden puheissa siintää mahdollisuus omasta sademetsien SLUSH-tapahtumasta. He olivat hyvin kiinnostuneita TEM:n, Finpron ja Tekesin Reboot Finland-digiohjelmasta. Osavaltioon on valmisteilla sen ensimmäinen digitaalinen strategia, jonka laatimiseen toivottiin suomalaista osaamista. Sarawakin verkkoyhteyksiä laajennetaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana, mikä voi poikia urakoita suomalaisille ICT-yrityksille.

Kestävä metsänhoito tapetilla

Vieraat oppivat suomalaisesta metsänhoidosta kenttämatkalla ja saivat audienssin maa- ja metsätalousministeri Lepän luokse. Vieraat olivat hyvin kiinnostuneita lähemmästä teknisen tason yhteistyöstä ja vastavierailuista. Borneon saaren halkaisevan moottoritien rakentaminen on käynnissä, mikä luo työpaikkoja, mutta synnyttää myös ympäristöllistä huolta.

Laittomat hakkuut ovat olleet suuri ongelma Sarawakissa jo pitkään, ja osavaltion metsänhoitoon on vuosien saatossa liittynyt laajamittaisia korruptioepäilyjä. Sen metsäministeriö ilmoitti vastikään, että luvattomista hakkuista pyritään eroon vuoteen 2020 mennessä.

Teemu Laakkonen, ulkoasiainsihteeri, Suomen Malesian-suurlähetystö, Kuala Lumpur

Tulosta

Päivitetty 27.11.2017


© Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot