Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Hauskaa vappua! - Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kuala Lumpur

Puh. +60-3-4257 7746
S-posti: inquiries.kul@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 26.4.2018

Hauskaa vappua!

IlmapallojaHuhtikuun viimeisenä ja toukokuun ensimmäisenä päivänä kevään tuloa juhlitaan Pohjanlahden molemmin puolin. Ruotsissa ihmiset kokoontuvat vappuaattona kokkojen äärelle laulamaan ja toivottamaan kevään tervetulleeksi. Helsingissä kansa kerääntyy puhtaaksi kuuratulle patsaalle, joka saa päähänsä valkoisen ylioppilaslakin. Kun patsas on lakitettu, ihmiset panevat omat valkolakit päähänsä ja toivottavat toisilleen hauskaa vappua, suomenruotsalaisittain ”Glada vappen!”

Useimmille pohjoismaalaisille vappu tarkoittaa ajankohtaa, jolloin talvi on lopultakin ohi ja kevät alkaa. Harva muistaa, että vappuaattoa juhlitaan alun perin 1700-luvulla bayerilaisessa luostarissa asuneen, englantilaisen kuninkaan tyttärenä syntyneen ja pyhimykseksi julistetun abbedissan kunniaksi. Pitkän talven ja loskan ja raekuurojen täyteisen oikukkaan kevään jälkeen moni kaipaa piknik-sesonkia ja kuohuviiniä nurmikolla.

Havis AmandaManta on saanut teekkarilakin

Vappuaattona moni helsinkiläinen vaeltaa Kauppatorin ja Esplanadin puiston välissä seisovalle Havis Amandan patsaalle. Valjailla nosturista roikkuvat opiskelijat putsaavat merinymfin juuriharjoilla ja saippualla, niin että koko suihkulähde täyttyy vaahdosta. Kello 18 tapahtuva patsaan lakitus on lähtölaukaus kahden päivän vappuhulinalle. Ihmismassa muuttuu valkoiseksi – tai vähän kellastuneeksi – mereksi ylioppilashattuja, lentäviä samppanjapullonkorkkeja, halauksia ja hauskan vapun toivotuksia.

Glada Vappen -toivotusta, jota ruotsinsuomalaiset käyttävät, voi pitää rakenteellisesti hieman omituisena. Eihän joulunakaan toivoteta ”goda julen”, eikä pääsiäisenä ”glada påsken”. Mutta sana ”vappen” on suomenruotsia, eräänlainen ruotsinnos suomalaisesta nimestä Vappu, jonka nimipäivää toukokuun ensimmäisenä vietetään. Suomalaisethan toivottavat ”Hauskaa Vappua”!

Vappupäivän aamuna opiskelijakuorot tulevat ulos laulamaan. Suomenruotsalaiset kokoontuvat Kaisaniemen puistoon kuuntelemaan ensin Akademiska Sångföreningeniä ja sen jälkeen teekkarien puhallinorkesteri Humpsvakaria. Suomenkieliset päätyvät Kaivopuistoon, jossa Ylioppilaskunnan laulajat laulavat ja Retuperän VPK soittaa.

Laulujen jälkeen on silliaamiaisen vuoro. Ylioppilaskunnat kattavat pöytänsä puistoihin, samalla kun muut levittävät piknik-vilttinsä tai menevät toistensa koteihin tai ravintoloihin syömään. Vappupäivän brunssiin kuuluu erilaisia sillejä, perunasalaattia, munia ja makkaraa, sekä tietenkin juomia ja ryyppylauluja.

Simaa ja tippaleipiäSimaa ja tippaleipiä

Lapset särpivät kotitekoista simaa ja syövät tippaleipää. Ruotsalaisia rosetteja vastaavia tippaleipiä ei Suomessa paisteta rosettiraudalla kuten Ruotsissa, vaan suomalainen tippaleipä on sotkuinen nykerö ohutta taikinapötkylää, joka friteerataan öljyssä ja koristellaan pölysokerilla.

Vapun päivänä Suomessa vietetään myös suomalaisen työn päivää. Vasemmistolaiset kokoontuvat vappumarssille kantamaan punaisia lippuja. Yhä enemmän vapusta on kuitenkin tullut suomalainen vastine monissa Keski-Euroopan maissa juhlittaville karnevaaleille. Suomessa vappukansa pukeutuu naamioihin ja peruukkeihin ja ripustaa serpentiiniä kaulaan. Lapset saavat ilmapalloja ja vappuhuiskuja. Kaikki haluavat juhlistaa sitä, että talvi on taittunut ja ihana suomalainen kesä on tulossa.

Tulosta

Päivitetty 26.4.2018


© Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot